Oon ollut koko viikon täpinöissäni ystävänpäivästä, kavereilla ja kämppiksillä on ollut kestämistä mun mesoamisessa. :D Onneksi täällä Suomessa ei ihan amerikanmeininkiä ole tuon ystävänpäivän suhteen, vaan enemmänkin toivotellaan kavereille ystävänpäiviä. Soitin Ukillekin tänään hyvää ystävänpäivää toivottaakseni, mutta ei sen enempää ehditty kuulumisia vaihtaa kun Ukki oli juuri matkalla parturiin. JA alkuviikosta lähetin poikaystävälle ystävänpäivän kunniaksi oikein kirjeen!
Kirjeeseen tottakai suihkautin hieman hajuvettä, ja painoin punaiset huulenjäljet vielä koristeeksi. Aika ala-astemeininkiä, mutta mä oonkin vähän tällänen hömpämpi tapaus. :)
Ja mitäs siellä kirjeessä oli sisällä, se onkin salaisuus... ;)
Oikein ihanaa ystävänpäivää kaikille, varsinkin niille muille kanssahömpille!
UTUa elämään
Elämää Turun yliopistossa: Nuoren helsinkiläistytön selviytymistarina.
perjantai 14. helmikuuta 2014
sunnuntai 9. helmikuuta 2014
Maalla reissussa!
Tää kaupunkilaistyttö pääsi ihan maalla käymään! Lähdin sinne poikaystävän luona käymään, kun sitä oli pyydetty talovahdiksi tilan isännän lähtiessä risteilylle. Otin mukaan kouluhommia, että saisin pidettyä tehokkaan etäpäivän sillä aikaa kun poikaystävä on töissä. Ja niin, piti olla siis vain yksi tai kaksi yötä, mutta jäin sinne sitten neljäksi päiväksi! Oli niin ihanaa :)
Pääsin katsomaan possuja ja ai että ne oli söpöjä!
Sain pitää paria possua sylissäkin ja sitten siellä oli aivan ylisuloisia pilkullisia pieniä possuja! Harmittaa, etten niistä saanut kuvaa kun olen aivan varma että Katja olisi mennyt ihan sekaisin niistä kun niillä oli samanlaiset pilkut kuin dalmatialaisilla... :D
Pääsin myös mukaan katsomaan astutusta, paitsi että taisin olla tunnelmanpilaaja kun emakko ei suostunutkaan koko touhuun... Kuulemma seuraavana päivänä onnistui, kun en ollut paikalla...
Kissoja siellä oli myös, ihastuin vallan yhteen kauniin siniharmaaseen kermatassuun, jolla oli töpöhäntä. Taidanpa hakea tuolta tilalta kissanpennun, kun sen aika tulee... Talossa oli myös kaksi vähän tuhdimpaa kollia, jotka olivat harvinaisen seurallista sorttia ja toinen tuli viereen nukkumaankin :)
Oli aivan upea reissu ja toivottavasti mut kutsutaan sinne toistekin! Oli kyllä kaupunkilaisella leuka lattialla aina välillä, kun katseli siellä maita ja mantuja ja kaikkea sitä TILAA. Nimim. asunut 18 neliön yksiössä...
Pääsin katsomaan possuja ja ai että ne oli söpöjä!
Sain pitää paria possua sylissäkin ja sitten siellä oli aivan ylisuloisia pilkullisia pieniä possuja! Harmittaa, etten niistä saanut kuvaa kun olen aivan varma että Katja olisi mennyt ihan sekaisin niistä kun niillä oli samanlaiset pilkut kuin dalmatialaisilla... :D
Pääsin myös mukaan katsomaan astutusta, paitsi että taisin olla tunnelmanpilaaja kun emakko ei suostunutkaan koko touhuun... Kuulemma seuraavana päivänä onnistui, kun en ollut paikalla...
Kissoja siellä oli myös, ihastuin vallan yhteen kauniin siniharmaaseen kermatassuun, jolla oli töpöhäntä. Taidanpa hakea tuolta tilalta kissanpennun, kun sen aika tulee... Talossa oli myös kaksi vähän tuhdimpaa kollia, jotka olivat harvinaisen seurallista sorttia ja toinen tuli viereen nukkumaankin :)
Oli aivan upea reissu ja toivottavasti mut kutsutaan sinne toistekin! Oli kyllä kaupunkilaisella leuka lattialla aina välillä, kun katseli siellä maita ja mantuja ja kaikkea sitä TILAA. Nimim. asunut 18 neliön yksiössä...
torstai 30. tammikuuta 2014
Uusi vuosi, uusi projekti!
Vuoden vaihteessa lopetin työt seeprakalaprojektissa. Syynä oli se, että pystyn keskittymään opiskeluun ja gradun kirjoittamiseen paremmin. Vaikka työ oli mukavaa, helppoa ja vain muutaman tunnin verran per päivä, tuntui että siellä meni juuri se tuottoisa osa päivästä. Gradun käytännön duunit on nyt siis viimein ohi ja näppiksen sauhuaminen alkakoon!
Työprojektista vaihdoin heti seuraavaan, erityyppiseen projektiin. Tämän kirjoitan tänne hieman varuillani, sillä aiemmat tämänkaltaiset projektini ovat aina epäonnistuneet surkeasti... Tämä projekti on henkilökohtainen, ja joillekin ehkä hieman käsittämätön ja täysin pinnallinen.
Projektin nimi on kesäkuntoon vapuksi 2014.
Tiedän, että olen täydellinen juuri tälläisenä kuin olen, mutta kuitenkin olisi kiva tietää miltä tuntuu litteä vatsa. Tämä projekti ei ole ns. laihdutuskuuri, sillä painoa en aio pudottaa - itseasiassa painon nousu lihasmassan muodossa olisi ihan tervetullutta.
Tällä hetkellä suurin osa ajasta menee tähän projektiin - 4 kertaa viikossa sali, 3 kertaa tunnin kävely. Kaloreita en laske enkä rajoita, vaan ruuan laadun parantaminen on tällä hetkellä se juttu.
Kun aloitin ton projektin, kropasta lähti neljässä päivässä melkein 4 kiloa nesteitä, ja oli hirveät hiilarivieroitusoireet. Nyt kaikki sujuu hyvin, ja olo on tosi hyvä ja virkeä. Toivon, että nämä terveelliset muutokset jää pysyvästi mun elämäntapoihin.
Juuri muuta ei tällä hetkellä mun elämässä ole uusia asioita :) Pari mielenkiintoista kurssia käynnissä, panikointia opintopisteistä, ei jaksa vielä miettiä kesätöitä; sellasia päässä pyörii. Ai niin, ja tietysti oon onneni kukkuloilla rakkauselämän suhteen ;))
See ya, darlings!
Työprojektista vaihdoin heti seuraavaan, erityyppiseen projektiin. Tämän kirjoitan tänne hieman varuillani, sillä aiemmat tämänkaltaiset projektini ovat aina epäonnistuneet surkeasti... Tämä projekti on henkilökohtainen, ja joillekin ehkä hieman käsittämätön ja täysin pinnallinen.
Projektin nimi on kesäkuntoon vapuksi 2014.
Tiedän, että olen täydellinen juuri tälläisenä kuin olen, mutta kuitenkin olisi kiva tietää miltä tuntuu litteä vatsa. Tämä projekti ei ole ns. laihdutuskuuri, sillä painoa en aio pudottaa - itseasiassa painon nousu lihasmassan muodossa olisi ihan tervetullutta.
Tällä hetkellä suurin osa ajasta menee tähän projektiin - 4 kertaa viikossa sali, 3 kertaa tunnin kävely. Kaloreita en laske enkä rajoita, vaan ruuan laadun parantaminen on tällä hetkellä se juttu.
Kun aloitin ton projektin, kropasta lähti neljässä päivässä melkein 4 kiloa nesteitä, ja oli hirveät hiilarivieroitusoireet. Nyt kaikki sujuu hyvin, ja olo on tosi hyvä ja virkeä. Toivon, että nämä terveelliset muutokset jää pysyvästi mun elämäntapoihin.
Juuri muuta ei tällä hetkellä mun elämässä ole uusia asioita :) Pari mielenkiintoista kurssia käynnissä, panikointia opintopisteistä, ei jaksa vielä miettiä kesätöitä; sellasia päässä pyörii. Ai niin, ja tietysti oon onneni kukkuloilla rakkauselämän suhteen ;))
See ya, darlings!
keskiviikko 25. syyskuuta 2013
Sisustusintoa
Tässähän on taas tovi vierähtänyt viime kirjoituksesta. Mun työsopimusta tutkimusavustajana jatkettiin joulukuun loppuun asti, eli vihdoin pystyin jättämään opintolainan ottamatta! Pidin myöskin lomaa (viimeksi oon ollut lomalla 2009 kesällä...) ja lähdettiin kaveriporukalla Japaniin! Se olikin hieno reissu se, siitä joskus toiste enemmän. Haluisin myös kovasti kertoa patista mun silmässä, siis siellä valkuaisessa. Harmiksi olin itse niin paniikissa etten tajunnut ottaa siitä kuvaa. Se lähti muutamassa päivässä pois ja enää on jäljellä hyvin hyvin hyvin pieni nypylä, jota kukaan ei huomaa. Ja oli täysin vaaraton silmälääkärin mukaan.
Mutta nyt itse asiaan! Käytiin Katjan ja Tuomon kanssa Ikeassa, ja voi pojat meninkö ihan sekaisin siellä! Laitoin heti myyntiin mun vanhan ruskean MALM-lipaston; sen tilalle tuli isompi ja valkoisempi versio. Samoin mun punainen toimistorullakko lähti myyntiin ja tilalle kasasin pienen kylpyhuonekaapin (kyllä nyt opiskelija saa pitää kylpyhuonekaappia makkarissa)... :D Nyt oon vihdoin tyytyväinen mun huoneen sisustukseen. Tai ainakin toistaiseksi.
Tässäpä nyt siis pieni kierros mun huoneessa! Mun makuuhuone on siis meidän kommuunin pienin, ns. lastenhuone. Sitä ei ilmeisesti ole suunniteltu 120 cm leveälle sängylle + työpöydälle, mutta hätä keinot keksii... :D
Kuka bongaa telkkarin vähän oudommasta paikasta?
Sängyn vastaisella seinällä on vaatekaappi, jonne mun vaatteet ei millään mahdu. Toisen oven takana on vaatetanko, eikä hyllyjä lainkaan. Mä oon sinne purkkaviritelmällä nyt niitä hyllyjä vähän tunkenut, lisäksi tytöt oli niin ihania, että antoivat mulle suurimman osan käyttöön vaatekomerosta.
Siellä se valkoinen MALM-lipasto kiiltelee! Siellä on mun kaikki neulelangat, ylimääräiset verhot ja peitteet, lakanat, korut+meikit ja kaikki muu suurempi tavara, joka ei vaatekaappiin mahtunut.

Melkeinpä kaikki mun tavarat on Ikeasta. Tuo lasinen työpöytä on myös sieltä, samoin valkoiset verhot. Päiväpeiton ja turkoosit verhot oon sentään ostanut Anttilasta! Ja yöpöydän sain mun kämppikseltä Hennalta.
Seuraava askel taitaisi olla jonkun kasvin tuominen tuonne mun huoneeseen. Tai yöpöydän lampun heittäminen menemään ja sitten voisin ostaa jonkun kivemman lampun tilalle! Voi mitä ideoita nyt taas tulee... :D
Mutta nyt itse asiaan! Käytiin Katjan ja Tuomon kanssa Ikeassa, ja voi pojat meninkö ihan sekaisin siellä! Laitoin heti myyntiin mun vanhan ruskean MALM-lipaston; sen tilalle tuli isompi ja valkoisempi versio. Samoin mun punainen toimistorullakko lähti myyntiin ja tilalle kasasin pienen kylpyhuonekaapin (kyllä nyt opiskelija saa pitää kylpyhuonekaappia makkarissa)... :D Nyt oon vihdoin tyytyväinen mun huoneen sisustukseen. Tai ainakin toistaiseksi.Tässäpä nyt siis pieni kierros mun huoneessa! Mun makuuhuone on siis meidän kommuunin pienin, ns. lastenhuone. Sitä ei ilmeisesti ole suunniteltu 120 cm leveälle sängylle + työpöydälle, mutta hätä keinot keksii... :D
Kuka bongaa telkkarin vähän oudommasta paikasta?
Sängyn vastaisella seinällä on vaatekaappi, jonne mun vaatteet ei millään mahdu. Toisen oven takana on vaatetanko, eikä hyllyjä lainkaan. Mä oon sinne purkkaviritelmällä nyt niitä hyllyjä vähän tunkenut, lisäksi tytöt oli niin ihania, että antoivat mulle suurimman osan käyttöön vaatekomerosta.
Siellä se valkoinen MALM-lipasto kiiltelee! Siellä on mun kaikki neulelangat, ylimääräiset verhot ja peitteet, lakanat, korut+meikit ja kaikki muu suurempi tavara, joka ei vaatekaappiin mahtunut.

Melkeinpä kaikki mun tavarat on Ikeasta. Tuo lasinen työpöytä on myös sieltä, samoin valkoiset verhot. Päiväpeiton ja turkoosit verhot oon sentään ostanut Anttilasta! Ja yöpöydän sain mun kämppikseltä Hennalta.
Seuraava askel taitaisi olla jonkun kasvin tuominen tuonne mun huoneeseen. Tai yöpöydän lampun heittäminen menemään ja sitten voisin ostaa jonkun kivemman lampun tilalle! Voi mitä ideoita nyt taas tulee... :D
torstai 6. kesäkuuta 2013
Kesän viimeinen tentti on ohi!
Huhhuh, tänään suoritin lukuvuoden viimeisen tentin. Varsinkin tälläiseen viimeiseen tenttiin on hyvä lukea ja lukemiseen voi hyvin käyttää paljon aikaa, sillä kaikki kurssit ovat loppuneet jo kuukautta aiemmin.
AIJAA?
Tenttikirjan (Ihmisen fysiologia ja anatomia) lainasin kurssikirjastosta tiistaina, vähän päälle viikkoa ennen tenttiä - ottaen huomioon että saman viikon perjantaina oli kuuden työselkkarin deadline. Eli tiistaina luin 15 sivua kirjasta ja sen jälkeen rupesin hiki hatussa paahtamaan selkkareita, joka päivä perjantaiyöhön asti. Lauantaina sitten kirja uudestaan käteen ja pänttäämään. Koealue oli suurin piirtein 400 sivua onneksi, kirjassahan oli yli 600 sivua. Tenttitärpeistäkää ei ollut sen suuremmin apua, sillä tenttaattori on ovela ja ei synapsin tenttitärppien mukaan ole kertaakaan kysynyt samaa kysymystä. Tokihan niistä sai viitteitä tärkeistä alueista, mutta tärpeiksi niistä ei ollut.
Olen huomannut että muistiinpanojen tekeminen lukiessa on erittäin hyödyllistä. Tosin ehdin lukea lähes puolet koealueesta ennenkuin tajusin, miten paljon kirjassa käsitellään aivan irrelevantteja asioita. Näin biologina ja kaikenmaailman eläimiä avanneena ja tutkineena en varmaankaan tarvitse hirveästi infoa, missä ja miltä näyttää mahalaukku (tähän kuvailuun käytetty 74 sanaa ja kaksi kuvaa, sekä vertailut miltä näyttää kuolleen ja elävän ihmisen maha, ja asteenikon ja pyknikon maha -wtf). Tämä siis jokaisen elimen, kudostyypin, rauhasen ja proteiinin kohdalla. Kyllä, osaan paikantaa esimerkiksi munuaiset aika tehokkaasti miltä tahansa eläimeltä, varsinkin ihmiseltä. Muistiinpanot muuttuivatkin aika suppeiksi tämän huomion jälkeen, sillä n. puolet kirjasta on tälläistä kuvailua.
Jos jonkun ihmisen tulisi oikeasti opetella tuon kirjan perusteella elinten sijainnit ja ulkonäöt, voisi kirjaan vaikka lisätä kuvan ihmisen koko elimistöstä.
No, kirjaan petyttyäni tyydyin aika lailla omiin muistiinpanoihini, ja otin tenttipäivänä ne mukaan. Paria tuntia ennen tenttiä, kun päätin hieman kerrata, huomasin jättäneeni puolet muistiinpanoista kotiin. Way to go! Tenttitilaisuuteen saapuessani ei mitään tenttitilaisuutta ollutkaan - se oli pidetty viittä tuntia aiemmin ja olin itse seonnut ajankohdan kanssa.
Siitä sitten äkkiä atk-luokkaan lähettämään mailia maikalle, joka oli niin kiva että järjesti mulle yksityistentin heti seuraavana päivänä. Nyt sitten jännitetään, että mikä arvosana sieltä tulee!
Ja aletaan miettimään kandin tekoa...
AIJAA?
Tenttikirjan (Ihmisen fysiologia ja anatomia) lainasin kurssikirjastosta tiistaina, vähän päälle viikkoa ennen tenttiä - ottaen huomioon että saman viikon perjantaina oli kuuden työselkkarin deadline. Eli tiistaina luin 15 sivua kirjasta ja sen jälkeen rupesin hiki hatussa paahtamaan selkkareita, joka päivä perjantaiyöhön asti. Lauantaina sitten kirja uudestaan käteen ja pänttäämään. Koealue oli suurin piirtein 400 sivua onneksi, kirjassahan oli yli 600 sivua. Tenttitärpeistäkää ei ollut sen suuremmin apua, sillä tenttaattori on ovela ja ei synapsin tenttitärppien mukaan ole kertaakaan kysynyt samaa kysymystä. Tokihan niistä sai viitteitä tärkeistä alueista, mutta tärpeiksi niistä ei ollut.
Olen huomannut että muistiinpanojen tekeminen lukiessa on erittäin hyödyllistä. Tosin ehdin lukea lähes puolet koealueesta ennenkuin tajusin, miten paljon kirjassa käsitellään aivan irrelevantteja asioita. Näin biologina ja kaikenmaailman eläimiä avanneena ja tutkineena en varmaankaan tarvitse hirveästi infoa, missä ja miltä näyttää mahalaukku (tähän kuvailuun käytetty 74 sanaa ja kaksi kuvaa, sekä vertailut miltä näyttää kuolleen ja elävän ihmisen maha, ja asteenikon ja pyknikon maha -wtf). Tämä siis jokaisen elimen, kudostyypin, rauhasen ja proteiinin kohdalla. Kyllä, osaan paikantaa esimerkiksi munuaiset aika tehokkaasti miltä tahansa eläimeltä, varsinkin ihmiseltä. Muistiinpanot muuttuivatkin aika suppeiksi tämän huomion jälkeen, sillä n. puolet kirjasta on tälläistä kuvailua.
Jos jonkun ihmisen tulisi oikeasti opetella tuon kirjan perusteella elinten sijainnit ja ulkonäöt, voisi kirjaan vaikka lisätä kuvan ihmisen koko elimistöstä.
No, kirjaan petyttyäni tyydyin aika lailla omiin muistiinpanoihini, ja otin tenttipäivänä ne mukaan. Paria tuntia ennen tenttiä, kun päätin hieman kerrata, huomasin jättäneeni puolet muistiinpanoista kotiin. Way to go! Tenttitilaisuuteen saapuessani ei mitään tenttitilaisuutta ollutkaan - se oli pidetty viittä tuntia aiemmin ja olin itse seonnut ajankohdan kanssa.
Siitä sitten äkkiä atk-luokkaan lähettämään mailia maikalle, joka oli niin kiva että järjesti mulle yksityistentin heti seuraavana päivänä. Nyt sitten jännitetään, että mikä arvosana sieltä tulee!
Ja aletaan miettimään kandin tekoa...
keskiviikko 29. toukokuuta 2013
Sami ja Vella
Sami oli vähän pettynyt kun en ollut kertonut mun vuoden kohokohdissa siitä mitään. :) Eli viimeisimmän vuoden aikana seurustelin puoli vuotta Samin kanssa, ja Sami auttoi meitä tyttöjä muuton kanssa ja välillä se hieroi hartioitakin.
Olin ihan hankkimassa kissaa tähän meidän uuteen taloon, mutta (onneksi) juttelin Hennan kaa asiasta ajoissa ja kävi ilmi että Henna on allerginen. Sami ehti innostua ajatuksesta ja mentiin yhdessä löytöeläintaloon katselemaan kisuja. Tälläinen sieltä sit tarttui mukaan:
Sami nimes sen Vellaksi. Vella on tosi ihmisrakas, tosin sen leikki on aika rajua ja ärsyyntyy helposti ja alkaa puremaan. :D ehkä se jossain vaiheessa rauhoittuu. Vellan lempileikki mun kanssa oli vetää selkä kunnon noita-akkaköyrylle ja mä pomppasin pystyyn ja heitin kädet korkealle ilmaan. Sit me jahdattiin toisiamme.
Ehkä mä vielä sit joskus saan hankittua sen kissan. Tai koiran. Molempikivempi! :)
Olin ihan hankkimassa kissaa tähän meidän uuteen taloon, mutta (onneksi) juttelin Hennan kaa asiasta ajoissa ja kävi ilmi että Henna on allerginen. Sami ehti innostua ajatuksesta ja mentiin yhdessä löytöeläintaloon katselemaan kisuja. Tälläinen sieltä sit tarttui mukaan:
Sami nimes sen Vellaksi. Vella on tosi ihmisrakas, tosin sen leikki on aika rajua ja ärsyyntyy helposti ja alkaa puremaan. :D ehkä se jossain vaiheessa rauhoittuu. Vellan lempileikki mun kanssa oli vetää selkä kunnon noita-akkaköyrylle ja mä pomppasin pystyyn ja heitin kädet korkealle ilmaan. Sit me jahdattiin toisiamme.
Ehkä mä vielä sit joskus saan hankittua sen kissan. Tai koiran. Molempikivempi! :)
lauantai 25. toukokuuta 2013
Kesälauantai ja aamiainen ulkona
Söin tänään ekaa kertaa aamiaista meidän takapihalla. :) Tokihan se olis ollut vielä kivempaa seurassa, mutta Henna on jo lähtenyt kesäksi kotikonnuille ja Katja on myös käymässä kotipuolessa. Joten sitten ihan yksin raahasin mehut, kahvit ja puurot pihapöydälle. Lueskelin jotain aikakausilehteä ja nautin auringosta!

Grilli on nyt jäänyt mihin sattuu edellisen grillauksen jäljiltä...Ton näköinen piha meillä on :) Tää toinen kuva näyttää, minkälaiset näkymät mun aamiaispöydästä oli. :)
Intouduin sitten samalla ottamaan vähän muitakin kuvia meidän pihasta. Varmaan suurin osa mun Helsingin kavereista ei tuu käymään täällä (koska ootte niin laiskoja!), joten nyt tiedätte mitä missaatte! ;D

Noi meidän kukkapenkin tulppaanit on alkaneet jo vähän nuupahtaa, olis varmaan pitänyt kastella niitä enemmän... Ei oikein olla hoidettu tota pihaa nyt keväällä. Eheh.

Tossa meidän pieni yksityiskohta, kalliossa on tommoinen kuoppa, mistä naapuruston kissat kai välillä lipittämässä sinne jäänyttä sadevettä. Ei se kyllä kovin puhtaalta näytä. Yök. :D
Nonii toivottavasti tykkäsitte. Tää oli nyt vähän tälläinen kesäfiilistely-päivitys. :) Ehkä näillä jaksaa taas Forecan lupaamat seuraavat sadepäivät!

Grilli on nyt jäänyt mihin sattuu edellisen grillauksen jäljiltä...Ton näköinen piha meillä on :) Tää toinen kuva näyttää, minkälaiset näkymät mun aamiaispöydästä oli. :)
Intouduin sitten samalla ottamaan vähän muitakin kuvia meidän pihasta. Varmaan suurin osa mun Helsingin kavereista ei tuu käymään täällä (koska ootte niin laiskoja!), joten nyt tiedätte mitä missaatte! ;D

Noi meidän kukkapenkin tulppaanit on alkaneet jo vähän nuupahtaa, olis varmaan pitänyt kastella niitä enemmän... Ei oikein olla hoidettu tota pihaa nyt keväällä. Eheh.

Tossa meidän pieni yksityiskohta, kalliossa on tommoinen kuoppa, mistä naapuruston kissat kai välillä lipittämässä sinne jäänyttä sadevettä. Ei se kyllä kovin puhtaalta näytä. Yök. :D
Nonii toivottavasti tykkäsitte. Tää oli nyt vähän tälläinen kesäfiilistely-päivitys. :) Ehkä näillä jaksaa taas Forecan lupaamat seuraavat sadepäivät!
Tilaa:
Kommentit (Atom)







