Joulusta saakka on tapahtunut niin paljon, etten ole paljoa ehtinyt päivitellä. Heti joulupäivänä tähän maailmaan syntyi sukuni toiset kaksostytöt - ihanat pienet pallerot, joista toisen kummina mulla on kunnia olla. Lisää yllätyksiä oli luvassa, sillä sain kuin sainkin joululoman aikana TYSiltä viestiä itsemurhayksiöstä(eli yo-kylän alueella olevasta yksiöstä. Tammikuun lopulla siis vihdoinkin sain 18 neliötä omaa taivasta, kaikilla mukavuuksilla. Toisin kuin useimmissa itsemurhayksiöissä, tässä on jopa uuni! Vesiliitäntää ei tosin ole pesukonetta varten, mutta eiköhän tuon saa väännettyä tuohon perushanaan kiinni papukaijapihdeillä.
Nyt tänne omaan rauhaan alkaa kerääntyä huonekaluja, ikean klaffipöytä (kokosin aivan itse!) hankittuna ja seuraavaksi lipaston metsästykseen. Olen huomannut omaavani suuren puutteen eli keittiöjakkaran. Osa muuttolaatikoista on vieläkin purkamatta kun en ihan yllä kaikille hyllyille...
Nyt pakkaset kiristää ja viima ulisee, täällä vetää ja purkamattomat tavarat alkaa pikkuhiljaa ottaa aivoon. Sama potutus, eri syyt. :D Nyt sentään ystävänpäivänä jotain lämpöä toi Reilun Kaupan pyyhe, jonka sain kun kavereiden kanssa ilmoittauduttiin joukkueeksi Reilu teko -kilpailuun. Huomasin sen olevan 30x120cm kokoinen kun avasin sen, mikä ihmeen koko se on?? Laudeliinako? Noh, ihanan räikeän pinkki se kumminkin on. Lisäksi kaverit kävivät kylässä, mikä aiemmin tuolla Räntämäen perukoilla oli harvinaista herkkua.
Kaiken kaikkiaan tuntuu kuin uusi elämä olisi alkanut. Nyt radio hiljenee ja mä painun pehkuihin.
