Viime kesänä elin ihanaa elämää. Olin juuri kirjottanut ylioppilaaksi, neljässä vuodessa kuvataidelukiosta, hakenut biologiaa lukemaan mutta saanut hylkäyskirjeet yliopistoista. Matkustin kavereiden kanssa Roomaan, tapasin paljon uusia ihmisiä, koin ensimmäisen lomaromanssin, juhlin ja pidin hauskaa Helsingissä. Kesätöistä en murehtinut, koska säästötilille olin kerännyt rahaa opiskeluaikaa varten, mutta nyt suunnitelmissa oli hankkia vuodeksi kokopäiväduunia, säästää, hakea uudestaan yliopistoon ja sitten elää ruhtinaallisesti säästövaroilla... :D
Löysin aivan mielettömän duunin, helppoa ja siitä maksettaisiin ihan sikana. No, kolme päivää ennen perehdytystä postiluukusta kilahti pieni kirje Turun yliopistolta... Luin sen muutamaan otteeseen ja sitten iski paniikki. Kaksi viikkoa aikaa löytää asunto Turusta!
Vähän se kirpaisi ilmoittaa itsensä kirjoille Turun yliopistoon kun oli juuri saanut nieltyä pettymyksen ja hyväksyttyä ettei päässyt ekana vuonna suoraan lukemaan.
