HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ!

Oon ollut  koko viikon täpinöissäni ystävänpäivästä, kavereilla ja kämppiksillä on ollut kestämistä mun mesoamisessa. :D Onneksi täällä Suomessa ei ihan amerikanmeininkiä ole tuon ystävänpäivän suhteen, vaan enemmänkin toivotellaan kavereille ystävänpäiviä. Soitin Ukillekin tänään hyvää ystävänpäivää toivottaakseni, mutta ei sen enempää ehditty kuulumisia vaihtaa kun Ukki oli juuri matkalla parturiin. JA alkuviikosta lähetin poikaystävälle ystävänpäivän kunniaksi oikein kirjeen!

Kirjeeseen tottakai suihkautin hieman hajuvettä, ja painoin punaiset huulenjäljet vielä koristeeksi. Aika ala-astemeininkiä, mutta mä oonkin vähän tällänen hömpämpi tapaus. :)
Ja mitäs siellä kirjeessä oli sisällä, se onkin salaisuus... ;)

Oikein ihanaa ystävänpäivää kaikille, varsinkin niille muille kanssahömpille!

Maalla reissussa!

Tää kaupunkilaistyttö pääsi ihan maalla käymään! Lähdin sinne poikaystävän luona käymään, kun sitä oli pyydetty talovahdiksi tilan isännän lähtiessä risteilylle. Otin mukaan kouluhommia, että saisin pidettyä tehokkaan etäpäivän sillä aikaa kun poikaystävä on töissä. Ja niin, piti olla siis vain yksi tai kaksi yötä, mutta jäin sinne sitten neljäksi päiväksi! Oli niin ihanaa :)

Pääsin katsomaan possuja ja ai että ne oli söpöjä!

Sain pitää paria possua sylissäkin ja sitten siellä oli aivan ylisuloisia pilkullisia pieniä possuja! Harmittaa, etten niistä saanut kuvaa kun olen aivan varma että Katja olisi mennyt ihan sekaisin niistä kun niillä oli samanlaiset pilkut kuin dalmatialaisilla... :D

Pääsin myös mukaan katsomaan astutusta, paitsi että taisin olla tunnelmanpilaaja kun emakko ei suostunutkaan koko touhuun... Kuulemma seuraavana päivänä onnistui, kun en ollut paikalla...

Kissoja siellä oli myös, ihastuin vallan yhteen kauniin siniharmaaseen kermatassuun, jolla oli töpöhäntä. Taidanpa hakea tuolta tilalta kissanpennun, kun sen aika tulee... Talossa oli myös kaksi vähän tuhdimpaa kollia, jotka olivat harvinaisen seurallista sorttia ja toinen tuli viereen nukkumaankin :)

Oli aivan upea reissu ja toivottavasti mut kutsutaan sinne toistekin! Oli kyllä kaupunkilaisella leuka lattialla aina välillä, kun katseli siellä maita ja mantuja ja kaikkea sitä TILAA. Nimim. asunut 18 neliön yksiössä...

Uusi vuosi, uusi projekti!

Vuoden vaihteessa lopetin työt seeprakalaprojektissa. Syynä oli se, että pystyn keskittymään opiskeluun ja gradun kirjoittamiseen paremmin. Vaikka työ oli mukavaa, helppoa ja vain muutaman tunnin verran per päivä, tuntui että siellä meni juuri se tuottoisa osa päivästä. Gradun käytännön duunit on nyt siis viimein ohi ja näppiksen sauhuaminen alkakoon!

Työprojektista vaihdoin heti seuraavaan, erityyppiseen projektiin. Tämän kirjoitan tänne hieman varuillani, sillä aiemmat tämänkaltaiset projektini ovat aina epäonnistuneet surkeasti... Tämä projekti on henkilökohtainen, ja joillekin ehkä hieman käsittämätön ja täysin pinnallinen.

Projektin nimi on kesäkuntoon vapuksi 2014.

Tiedän, että olen täydellinen juuri tälläisenä kuin olen, mutta kuitenkin olisi kiva tietää miltä tuntuu litteä vatsa. Tämä projekti ei ole ns. laihdutuskuuri, sillä painoa en aio pudottaa - itseasiassa painon nousu lihasmassan muodossa olisi ihan tervetullutta.
Tällä hetkellä suurin osa ajasta menee tähän projektiin - 4 kertaa viikossa sali, 3 kertaa tunnin kävely. Kaloreita en laske enkä rajoita, vaan ruuan laadun parantaminen on tällä hetkellä se juttu.

Kun aloitin ton projektin, kropasta lähti neljässä päivässä melkein 4 kiloa nesteitä, ja oli hirveät hiilarivieroitusoireet. Nyt kaikki sujuu hyvin, ja olo on tosi hyvä ja virkeä. Toivon, että nämä terveelliset muutokset jää pysyvästi mun elämäntapoihin.

Juuri muuta ei tällä hetkellä mun elämässä ole uusia asioita :) Pari mielenkiintoista kurssia käynnissä, panikointia opintopisteistä, ei jaksa vielä miettiä kesätöitä; sellasia päässä pyörii. Ai niin, ja tietysti oon onneni kukkuloilla rakkauselämän suhteen ;))

See ya, darlings!

Sisustusintoa

Tässähän on taas tovi vierähtänyt viime kirjoituksesta. Mun työsopimusta tutkimusavustajana jatkettiin joulukuun loppuun asti, eli vihdoin pystyin jättämään opintolainan ottamatta! Pidin myöskin lomaa (viimeksi oon ollut lomalla 2009 kesällä...) ja lähdettiin kaveriporukalla Japaniin! Se olikin hieno reissu se, siitä joskus toiste enemmän. Haluisin myös kovasti kertoa patista mun silmässä, siis siellä valkuaisessa. Harmiksi olin itse niin paniikissa etten tajunnut ottaa siitä kuvaa. Se lähti muutamassa päivässä pois ja enää on jäljellä hyvin hyvin hyvin pieni nypylä, jota kukaan ei huomaa. Ja oli täysin vaaraton silmälääkärin mukaan.

Mutta nyt itse asiaan! Käytiin Katjan ja Tuomon kanssa Ikeassa, ja voi pojat meninkö ihan sekaisin siellä! Laitoin heti myyntiin mun vanhan ruskean MALM-lipaston; sen tilalle tuli isompi ja valkoisempi versio. Samoin mun punainen toimistorullakko lähti myyntiin ja tilalle kasasin pienen kylpyhuonekaapin (kyllä nyt opiskelija saa pitää kylpyhuonekaappia makkarissa)... :D Nyt oon vihdoin tyytyväinen mun huoneen sisustukseen. Tai ainakin toistaiseksi.

Tässäpä nyt siis pieni kierros mun huoneessa! Mun makuuhuone on siis meidän kommuunin pienin, ns. lastenhuone. Sitä ei ilmeisesti ole suunniteltu 120 cm leveälle sängylle + työpöydälle, mutta hätä keinot keksii... :D

Kuka bongaa telkkarin vähän oudommasta paikasta?

Sängyn vastaisella seinällä on vaatekaappi, jonne mun vaatteet ei millään mahdu. Toisen oven takana on vaatetanko, eikä hyllyjä lainkaan. Mä oon sinne purkkaviritelmällä nyt niitä hyllyjä vähän tunkenut, lisäksi tytöt oli niin ihania, että antoivat mulle suurimman osan käyttöön vaatekomerosta.

Siellä se valkoinen MALM-lipasto kiiltelee! Siellä on mun kaikki neulelangat, ylimääräiset verhot ja peitteet, lakanat, korut+meikit ja kaikki muu suurempi tavara, joka ei vaatekaappiin mahtunut.











Melkeinpä kaikki mun tavarat on Ikeasta. Tuo lasinen työpöytä on myös sieltä, samoin valkoiset verhot. Päiväpeiton ja turkoosit verhot oon sentään ostanut Anttilasta! Ja yöpöydän sain mun kämppikseltä Hennalta.

Seuraava askel taitaisi olla jonkun kasvin tuominen tuonne mun huoneeseen. Tai yöpöydän lampun heittäminen menemään ja sitten voisin ostaa jonkun kivemman lampun tilalle! Voi mitä ideoita nyt taas tulee... :D

Kesän viimeinen tentti on ohi!

Huhhuh, tänään suoritin lukuvuoden viimeisen tentin. Varsinkin tälläiseen viimeiseen tenttiin on hyvä lukea ja lukemiseen voi hyvin käyttää paljon aikaa, sillä kaikki kurssit ovat loppuneet jo kuukautta aiemmin.

AIJAA?

Tenttikirjan (Ihmisen fysiologia ja anatomia) lainasin kurssikirjastosta tiistaina, vähän päälle viikkoa ennen tenttiä - ottaen huomioon että saman viikon perjantaina oli kuuden työselkkarin deadline. Eli tiistaina luin 15 sivua kirjasta ja sen jälkeen rupesin hiki hatussa paahtamaan selkkareita, joka päivä perjantaiyöhön asti. Lauantaina sitten kirja uudestaan käteen ja pänttäämään. Koealue oli suurin piirtein 400 sivua onneksi, kirjassahan oli yli 600 sivua. Tenttitärpeistäkää ei ollut sen suuremmin apua, sillä tenttaattori on ovela ja ei synapsin tenttitärppien mukaan ole kertaakaan kysynyt samaa kysymystä. Tokihan niistä sai viitteitä tärkeistä alueista, mutta tärpeiksi niistä ei ollut.

Olen huomannut että muistiinpanojen tekeminen lukiessa on erittäin hyödyllistä. Tosin ehdin lukea lähes puolet koealueesta ennenkuin tajusin, miten paljon kirjassa käsitellään aivan irrelevantteja asioita. Näin biologina ja kaikenmaailman eläimiä avanneena ja tutkineena en varmaankaan tarvitse hirveästi infoa, missä ja miltä näyttää mahalaukku (tähän kuvailuun käytetty 74 sanaa ja kaksi kuvaa, sekä vertailut miltä näyttää kuolleen ja elävän ihmisen maha, ja asteenikon ja pyknikon maha -wtf). Tämä siis jokaisen elimen, kudostyypin, rauhasen ja proteiinin kohdalla. Kyllä, osaan paikantaa esimerkiksi munuaiset aika tehokkaasti miltä tahansa eläimeltä, varsinkin ihmiseltä. Muistiinpanot muuttuivatkin aika suppeiksi tämän huomion jälkeen, sillä n. puolet kirjasta on tälläistä kuvailua.

Jos jonkun ihmisen tulisi oikeasti opetella tuon kirjan perusteella elinten sijainnit ja ulkonäöt, voisi kirjaan vaikka lisätä kuvan ihmisen koko elimistöstä.

No, kirjaan petyttyäni tyydyin aika lailla omiin muistiinpanoihini, ja otin tenttipäivänä ne mukaan. Paria tuntia ennen tenttiä, kun päätin hieman kerrata, huomasin jättäneeni puolet muistiinpanoista kotiin. Way to go! Tenttitilaisuuteen saapuessani ei mitään tenttitilaisuutta ollutkaan - se oli pidetty viittä tuntia aiemmin ja olin itse seonnut ajankohdan kanssa.
Siitä sitten äkkiä atk-luokkaan lähettämään mailia maikalle, joka oli niin kiva että järjesti mulle yksityistentin heti seuraavana päivänä. Nyt sitten jännitetään, että mikä arvosana sieltä tulee!

Ja aletaan miettimään kandin tekoa...

Sami ja Vella

Sami oli vähän pettynyt kun en ollut kertonut mun vuoden kohokohdissa siitä mitään. :) Eli viimeisimmän vuoden aikana seurustelin puoli vuotta Samin kanssa, ja Sami auttoi meitä tyttöjä muuton kanssa ja välillä se hieroi hartioitakin.

Olin ihan hankkimassa kissaa tähän meidän uuteen taloon, mutta (onneksi) juttelin Hennan kaa asiasta ajoissa ja kävi ilmi että Henna on allerginen. Sami ehti innostua ajatuksesta ja mentiin yhdessä löytöeläintaloon katselemaan kisuja. Tälläinen sieltä sit tarttui mukaan:

Sami nimes sen Vellaksi. Vella on tosi ihmisrakas, tosin sen leikki on aika rajua ja ärsyyntyy helposti ja alkaa puremaan. :D ehkä se jossain vaiheessa rauhoittuu. Vellan lempileikki mun kanssa oli vetää selkä kunnon noita-akkaköyrylle ja mä pomppasin pystyyn ja heitin kädet korkealle ilmaan. Sit me jahdattiin toisiamme.

Ehkä mä vielä sit joskus saan hankittua sen kissan. Tai koiran. Molempikivempi! :)

Kesälauantai ja aamiainen ulkona

Söin tänään ekaa kertaa aamiaista meidän takapihalla. :) Tokihan se olis ollut vielä kivempaa seurassa, mutta Henna on jo lähtenyt kesäksi kotikonnuille ja Katja on myös käymässä kotipuolessa. Joten sitten ihan yksin raahasin mehut, kahvit ja puurot pihapöydälle. Lueskelin jotain aikakausilehteä ja nautin auringosta!

Grilli on nyt jäänyt mihin sattuu edellisen grillauksen jäljiltä...Ton näköinen piha meillä on :) Tää toinen kuva näyttää, minkälaiset näkymät mun aamiaispöydästä  oli. :)


Intouduin sitten samalla ottamaan vähän muitakin kuvia meidän pihasta. Varmaan suurin osa mun Helsingin kavereista ei tuu käymään täällä (koska ootte niin laiskoja!), joten nyt tiedätte mitä missaatte! ;D

Noi meidän kukkapenkin tulppaanit on alkaneet jo vähän nuupahtaa, olis varmaan pitänyt kastella niitä enemmän... Ei oikein olla hoidettu tota pihaa nyt keväällä. Eheh.

Tossa meidän pieni yksityiskohta, kalliossa on tommoinen kuoppa, mistä naapuruston kissat kai välillä lipittämässä sinne jäänyttä sadevettä. Ei se kyllä kovin puhtaalta näytä. Yök. :D

Nonii toivottavasti tykkäsitte. Tää oli nyt vähän tälläinen kesäfiilistely-päivitys. :) Ehkä näillä jaksaa taas Forecan lupaamat seuraavat sadepäivät!

Vähän viimeisen vuoden tapahtumia :)

Joo... mistäs sitä aloittaisi :D Viime vuoden kesänä oli pikkusiskon Sagan 1-v synttärit, johon äitipuoli oli tehnyt huisin hienon kakun! En erityisemmin tykkää täytekakuista, mutta täytyyhän ton näköistä kakkua maistaa!

Kesällä myös oli kauan odotettu Ropecon, jossa en siis ollut faunipuvussa. Sen sijaan mulla oli itetehty R2D2-toppi päällä ja kokeilin parin kaverin proppeja päälle :)

Pitkillä hiuksilla onnistuu ne Günter-viikset oikein mainiosti!

Saken ananastölkeistä tekemä haarniska

Marraskuussa oli Synapsin 50-vuotisjuhlat, jonne sitten piti etikettiä ja tanssiaskeleita kerrata (niinkuin mä oisin sit edes päässyt tanssimaan, prkl). Juhlapuhujana oli Esko Valtaoja, myös mua pyydettiin sinne pitämään puhe miehille. Puhe meni aika hyvin, vaikka jännitin sitä aivan mielettömästi! :D No mut, ketä ei jännittäisi pitää puhetta 250 ihmiselle. Eikä tainnut kukaan kuulijoista arvata, että puhe oli kirjoitettu rohkaisuryypyn alaisena edellisellä viikolla...

Marraskuussa myös muutettiin tyttöjen kanssa saman katon alle, kaupan päällisenä tuli Katjan kaksi dalmatialaista! Ne on kyllä päivän pelastajia.

Helmikuussa vietettiin oikein hienostunut ravintolailta mun 24-vuotissynttäreiden kunniaksi, jonne yritettiin pukeutua mahdollisimman aikuismaisesti. Piti ihan käydä shoppailemassa sitä varten, tuloksena kuvassa näkyvä paita. :D






Mun työ kalalabrassa on "siisti sisätyö".

Eli päällisin puolin näyttää ihan kivalta ja kuivalta, eikö vaan? Ahahhaa, olispa! :D Labra on kellarissa eli siellä on kylmä, ja kaiken kukkuraksi onnistun viikottain räiskäisemään päälleni litrakaupalla vettä. Ne kalat on kyllä ihan söpöjä (sanon tän silläkin riskillä että mua pidetään pöpinä).

Eiköhän siinä ollut tiivistetysti mieleenpainuvimmat tapahtumat. Ai niin, ihan tietoiskuna kaikille ja itsellenikin tuli suurena opetuksena: silikoniallergia is real. Opin kantapään kautta. Tossa kuvassa se on ehtinyt jo melkein viikon verran parantua, kelatkaa sitä...

Nimim. en enää ikinä käytä rintsikoita, jos niissä on silikoninauha.

Adios! Näihin kuviin, näihin tunnelmiin!

Kesäloma alkaa KOHTA!

Tittidii! Kohta se alkaa! Nyt tosin vielä yhtä kurssia jäljellä pari päivää + 1 (lyhyt) seminaari immunopresipitaatiosta (DNA-proteiinikompleksien tutkiminen tjsp.) + 6 työselkkaria. Sit vielä yks tentti ja opiskelurupeama tältä lukukaudelta on OHI!

Tietenkin mulla työt jatkuu entiseen tapaan. Ja kuun vaihteessa sama duuni jatkuu kokopäiväisenä työharjoitteluna ja gradun teolla (iso G, oumaigaad). Töissä siis tällä hetkellä olen yhdessä genetiikan laitoksen projektissa tutkimusavustajana. Käyn pari kertaa päivässä ruokkimassa projektin seeprakalat; kerran kuivamuonalla ja toisen kerran artemioilla (minimaalisen pieniä äyriäisiä). Nyt sitten yritetään saadat F10-polven kalat kutemaan jotta saadaan mulle kalat graduprojektiin :)

Kesällä on aika paljon tuttuja samassa talossa näköjään töissä, Katja on käytännössä ihan seinän takana ja pari muutakin tuttua naamaa siellä on kertonut olevansa. Lounasseura on siis taattu, mikä helpotus ettei tartte yksin kökkiä ruokailemassa kesällä! :D

Tänään kävin InBody-kehonkoostumusmittauksessa. Meni ehkä noin puoli minuuttia, hintaa huimat 15 euroa, ja sain tietää että olen ihan normaali kaikinpuolin (painoindeksi, rasvaprosentti jne.) ja ihanteelliseksi tullakseni mun pitäis kadottaa reippaat kaks kiloa läskiä ja saada tilalle kolme kiloa lihasta. Lupaan tehdä tämän eteen parhaani, ainakin tänä kesänä! :) Ryhdyin nimittäin taas kuukauden kestävään herkkulakkoon. Viime kesänä onnistuin mainiosti, joten eiköhän tänäkin kesänä onnistuta.

Seuraavaksi menen lähettämään sähköpostia yhteen yökerhoon, josko he kaipaisivat sinne yhtä Nooraa blokkariksi viikonlopuiksi. Moar monney monney hah!

Kerran vuodessa...

Jos sitä nyt edes kerran vuodessa tännekin jorisis jotain.

Edellisen postauksen luettuani voin ehkä vähän hälventää, että mitäs kaikkea mulle onkaan vuodessa tapahtunut.

1) Juu, aloitin fitnessaamisen. Eipä oikein onnistunut. Kaverit kyllä sanoo että oon laihtunut, mutta sikspäkin tilalla on edelleen toi tuttu vanha pömppä. Nyt kuitenkin sen verran elämäntavat muuttuneet, että tuli muutettua Hennan ja Katjan kanssa yhteen. Noh, mitäs minä kahden kasvissyöjän kämppiksenä: tulee syötyä kasviksia ja kalaa enemmän kuin varmaan viimeiseen kymmeneen vuoteen. Ja taloyhtiöllä on oma sali tossa 10 metrin päässä meidän ovelta, siellä tulee käytyä 1-2 kertaa viikossa. Ite en kuitenkaan huomaa mitään muutosta kropassa, paitsi että peppu pienentynyt ehkä ihan vähän. Arvatkaa vaan, oliks peppu se ainoa paikka mistä en ois halunnut senttiäkään pois...

2) Eipä tullut tehtyä faunipukua Ropeconiin. Vähän into laantui kun Karkki ja Outi ilmoitti, että ne pukeutuukin kahdestaan Legend of Zelda -hahmoiksi. Damn you! No, eipä coni mitään missannut, siel oli kaks tyttöö jotka oli ilmeisesti saanut saman idean ja oli tehneet itelleen faunipuvut. Ne voitti koko helvetin pukukilpailun. Ja olihan ne aika hienot puvut. Mutta mä oisin tehnyt hienomman.

3) Joo kandi on vieläkin samassa jamassa kuin vuosi sitten. Nyt plussana oon tässä kuussa aloittamassa gradu-projektia. Asetin itelleni dead-linen että kandi on kesäkuussa valmis ja voin sitten syksyllä keskittyä gradun kirjoittamiseen.

4) Pääsin tuutoriksi ja olin tuutori. Hienoa hommaa, kokeilkaa tekin. Vinkki: tehkää se ennen maisteriopintojen aloittamista.

5) Pääsin työharjoitteluun Eviralle, rehu- ja lannoiteosastolle tekemään salmonella-analyysejä eläinten ruuista ja lannoitteista. Aluks ajattelin että kai sitä tollasta tylsää paskahommaa tekee kolme kuukautta, kunhan vaan pääsee harjoitteluun.  MUTTA! Voi veljet, että oli PARAS TYÖPAIKKA IKINÄ! Siis aivan mahtavaa! Oon nyt suositellut Eviraa kaikille mun kavereille ja hehkuttanut kuinka hyvä työpaikka se oli. Aivan ihana esimies(esinainen) ja mahtava työporukka, todella ihana ja opettavainen perehdyttäjä ja nää vielä lähetti mulle joulukortinkin sieltä! ...hieman kaduttaa ettei tullut ite lähetettyä niille korttia. :/

6) Ai joo, piti vai mennä Hybridin kanssa mökille. AHHAHHAA kuulkaa. Tunti ennen sovittua lähtöä sain tietää, että ei sinne ollut kukaan tulossa. Autokyydin oisin itelleni saanut, ja kuski ois jatkanu matkaansa siitä muille maille tietämättömille. Vedin ehkä pienet pultit.

Katotaans, ehkä mä jaksan ensi viikolla vielä kirjotella taas tänne. Tai ehkä seuraava päivitys in sit vuonna 2014...

Uusi ja uljas

Kuten oon jo kaikille toitottanut kaksi kuukautta, mun elämässäni alkaa nyt uusi lehti. Mun uutta elämää kuvaavaa adjektiivi alkaa f-kirjaimella. Eheeei, ei ole sitä mitä ajattelet. Vaan FITNESS! Jooh. Eli siis mitä mä oikeasti olen päättänyt: aion tehdä faunipuvun ens kesän Ropeconiin, ja en halua että mun paljas vatsani hyllyy jokasella askeleella. (Varsinkin kun siinä vieressä on Karkki ja Outi samanlaisissa puvuissa litteine vatsoineen ja timmeine uumineen...) Ostin siis soijaproteiinia, suklaanmakuista. Hyi yök, se maistuu pahalle. Ens kerralla kokeilen vaniljaa, jos ikinä tuun saamaan ton purkin tyhjäks. Ostin myös soijasuikaleita(ihan vaan siks et ne on halpoja), mut en oo vielä uskaltanut kokeilla tehdä niistä mitään... Ehkä ens viikolla. KANDI! En oo vieläkään saanut sitä tehtyä! AAAAAAAAGH! Mut onneks mulla on 5-6 sivun deadline 16.päivä tätä kuuta, tuleepahan ainaki sen verran tehtyä. Ja siitä on varmaan helpompo jatkaa, kun on kerran saanut sen prosessin käyntiin. TUUTORI! Hain ens syksyn tuutoriksi. ;P Teretulemast, uudet piltit. Koska tietenkin pääsen tuutoriksi, mähän oon paras. KESÄHARJOITTELU! Oon nyt hakenut johonkin kymmeneen paikkaan harjoitteluun. Turkuun, Helsinkiin, Seinäjoelle (oletan että pääsen sukulaisten luo asumaan jos saan sieltä töitä... Hope so, muuten olisin lirissä) :D Onneks sain tiedekunnan harjoittelutuen, niin pitäis olla paremmat mahikset saada töitä. Jees, olikohan siinä tämmöinen pikaryöpytys. Ylihuomenna suuntana Sammatin mökki Hybridin hallituksen kanssa, luvassa lumitöitä, saunomista ja lisää lumitöitä. Jeijjee, mökkipökkilökki!

Asunnon siivousta

Olenpas nyt ollut ahkera tyttö ja siivonnut ja imuroinut koko kämpän! Tosin tänään kun kaverin poikaystävä tuli laittamaan mulle ikean hyllylevyt seinään kiinni (VIHDOIN saan kirjat pois lattialta!), niin enhän pikku blondi minä ollut tajunnut, että siitä tulee laastipölyä lattialle. Onneks oon siivoamassa huomenna tai ylihuomenna uudestaan muutenkin :) LuK-tutkielman aihe on tullut valittua. Human-induced evolution of wild animals through harvesting... Ensimmäinen tapaaminen ohjaajan kanssa olisi kahden päivän päästä. Ehkä mä vielä täältä valmistunkin hyväksyttävän ajan puitteissa... :D Luonnontieteilijöiden jouluristeilykin oli ja meni! Oli aivan mahtava meininki, vaikka tänä vuonna siellä hääräilinkin selvinpäin. Olin LAL:n infopisteellä, eka jakamassa kondomeja ja piparkakkuja, ja seuraavana päivänä kahvia ja beroccaa. Mulla oli tosi hauskaa! Ja äänikin lähti risteilyllä, se on vieläkin hieman heikompi kuin normaalisti... Vaihdoin tuon uuden bloggernäkymän tässä samalla, ja katsoin vähän että kuinka paljon mun blogian on katsottu... Ei ihan niin paljoa kuin viime blogia, mutta tää onkin vähän henkilökohtaisempi joten en ihmettele. Mutta että joku oli katsonut mun blogia IRLANNISTA?? :D Aika random.

Opinnoista

Nyt kun viime periodin kurssiruuhka on takana, on yllättävän vähän kursseja. Vaikkakin en ole vielä saanut kromosomitutkimuksen harjoitusten arvostelua. Onnistuin reputtamaan astrobiologian tentin, joten se olisi tarkoitus uusia joulukuun aikana. Ja pääsin läpi kasvifysiologian tentistä, kolmonen tuli eli oon ihan tyytyväinen siihen! Tänään aamulla jo kuolailin ensi kevään kursseja... Ainakin Human Evolution ja mikroskooppitekniikat kuulostaa tosi mielenkiintoiselta.

Mielenkiintoisesta puheenollen, suoritan tällä hetkellä koe-eläinkurssia, josta saan pätevyyden suorittaa eläinkokeita. Kurssi on kaksi kertaa viikossa klo 16-18, eikä miltään luennolta saa olla pois. Kevätkaudella on ns. Hands-on -jakso, jossa saadaan jokainen omat rotat, joiden kanssa sitten leikitään ja opetellaan käsittelemään niitä niin, etteivät rotat stressaanu meidän käpälöinnistä.
Tänään käytiin luennolla läpi kirurgian perusteet, ja tämän jälkeen oon siis pätevä suorittamaan eläimille kirurgisia toimenpiteitä! Käytiin läpi kaikki valmisteluista, antiseptisista tekniikoista ja tikkien ompelusta aina eläimen jälkihoitoon asti. Otin myös videokuvaa luennoilla näytetyistä videoista, mutta en viitsi niitä tänne laittaa (en myöskään saa niitä siirrettyä kännykästä tietokoneelle...)
Tuo koe-eläinkurssi on kyllä ollut mielenkiintoinen, vaikka kudonkin kaikilla luennoilla. Siitä oli myös hyötyä, kun tehtiin Katjan kanssa Bioetiikan kurssilla esitelmä koe-eläimistä. Aika yllättävää, kuinka hyvin eläimiä oikeasti kohdellaan, ainakin Euroopassa.

Toinen hauska kurssi, mikä on mulla meneillään tällä hetkellä, on Genetics of Natural Populations. Oon päässyt ajamaan simulaatioita jännällä(mutta visuaalisesti HYVIN tylsällä) ohjelmalla ja jotenkin evolutiiviset voimat tulleet paljon tutummiksi tällaiselle labrapuolen opiskelijalle. Plus että kurssin maikka on aika söpö. :D
Nyt pitäisi sitten valita myös LuK-tutkielman aihe... Aagh mitä mä teen??! Ahdistus! Oon yrittänyt vakuutella itselleni, että ei se päätä mun tulevaisuutta ja voin valita sellaisenkin aiheen, josta en ehkä halua tulevaisuuden työsarkaa. :) Mutta nyt oon varmasti jo pölissyt aivan tarpeeksi opinnoista.

Deltan vuosijuhlat

Viime lauantaina oli Deltan, eli fyysikkojen ja matemaatikkojen ainejärjestön, 35-vuotisjuhlat. Viime vuosijuhlilta viisastuneena (myöskin siksi, että tänään maanantaina mulla on tentti) otin alkoholittoman illalliskortin.
Puku piti käyttää pesulassa. Hintaa tuli kivat 91 euroa, sillä otin 12 euron pintakäsittelyn vielä puvulle (pitäisi helpottaa myöhempien tahrojen poistoa - voin sanoa että kyllä se toimi, kun otin märällä talouspaperilla pieniä juomaläikkiä helmasta). Ei ole kyllä halpaa puuhaa se. Muutama kaveri on ostanut netistä pukunsa ja ne ovat maksaneet hieman alle satasen, ja puhdistus tapahtunut omassa pesukoneessa. Ymmärrettävää, kun uuden puvun ostaminen on halvempaa kuin pesettäminen. Oma puku maksoi lähemmäs 300 euroa niin en viitsi edes yrittää sellaista...
Joka tapauksessa, vuosijuhlat järkättiin Liedon vanhassa linnassa (eli oikeasti kartano) ja oli hienot juhlat ne. Jatkot oli kauppiksen biletiloissa Parkissa, jossa oon toiminut kemistien vuosijuhlilla tarjoilijana pilttivuonna. Sillis oli siinä yläkerrassa, ja arvon herra juhlamarsalkka ei ilmeisesti nukkunut ollenkaan jatkojen ja silliksen välissä. Itse olin viisaasti nilkuttanut kotiin neljän aikaan, kun päätin että jos en nyt lähde, niin jalkoihin sattuu niin paljon etten pääse kotiin milloinkaan. Kyllä heti huomaa, että kun ei käytä korkkareita pariin viikkoon niin tuntuu heti jaloissa kun pitää uudestaan niitä.
Ihan pakko kyllä hehkuttaa, kuinka komealta pojat näyttää frakissa. Ja aijai, että tuntuu ihanalta kun charmikkaat herrasmiehet pyytää tanssimaan. Tosin ensi kerralla käyn tanssiharjoituksissa ennen juhlaa, ei mennyt mignon ihan putkeen ei...

Nyt sitten oon lukenut kasvifysiologiaa sunnuntaina muutaman tunnin, tänään myös pari tuntia. Tuossa kahdelta alkaa tentti. Onneksi asiat on jo aika lailla peruskauraa, sillä läpi on pakko päästä kun tämä taitaa olla viimeinen tentti kyseistä kurssista. Opintoja on muutettu ja ko. kurssi poistuu ensi vuonna opintosuunnitelmasta...

Nyt hieman currykeittoa lärviin, lyhyt kertaus vielä kasvihormoneista, foto- ja oksidatiivisesta fosforylaatiosta sekä muista kivoista elektroninsiirtoketjuista ja tenttiin täyttäpäätä!

Opintoja, opintoja

Kesähän tuossa vierähtikin nopeasti, pääkaupunkiseudun sykkeessä. En saanut harjoittelupaikkaa mistään, joten paniikinomaisen työnhaun jälkeen sain (hieman myöhässä, loma oli jo alkanut) paikan Koivunen Oy:ltä, sama firma jossa siskokin on töissä. Kesä vanhempien luona sujui hyvin, sain uuden pikkusiskon jopa! Semmoinen keijunnäköinen lapsi, on siinä ollut tantat ja mammat(ja miehetkin!) ihan pikkuprinsessan lumoissa.
Kesällä suoritin myös kesätenttejä, sillä oli jäänyt aika paljon uupumaan noppia. Viime syksynä kokoon kaavitut opintopisteet menivät korvaamaan mun söhlimääni ekaa opiskeluvuotta, ja mulle jäi vaan kevätkausi aikaa suorittaa koko vuoden pisteet. No miinuksellehan jäin, joten sitten kesätentteihin vaan ilmoittautumaan. Ja tienasin sellaiset rapiat 24-27 op, en enää muista kuinka paljon tarkalleen.

Nyt on tullut kahmittua ekaan periodiin aika paljon kursseja, miltein kaikki vielä läsnäolopakollisia, joten hirveästi ei ole ollut luppoaikaa. Päivät on 8-18 tuolla yliopistonmäellä opiskelun merkeissä, jonka jälkeen kotiin annetut tehtävät vaativat huomiota tai sitten erinäiset järjestöhommat kaipaavat tekijäänsä. Huhhuh. Tällä hetkellä tenttiviikko käynnissä, onneksi suurimmassa osassa kursseista ei kaivattu lopputenttiä. Ensi viikolla alkaa sitten 2.periodi ja löysät ranteet kutsuvat.

Mielenkiintoisia kursseja kyllä ollut. Astrobiologia ei ollutkaan aivan niin mielenkiintoista kuin odotin, mutta sen sijaan kromosomitutkimus ja bioetiikka yllättivät. Bioetiikassa teimme ensimmäiset seminaarimme(ainakin omalta osaltani) parityönä, ja kurssi koostui 2 luennon verran luennoitsijan alustuksesta ja loppukurssin kuuntelimme toistemme esitelmiä erilaisista aiheista, kuten elintarvikkeiden lisäaineista, palmuöjystä, lapsivesiseulonnoista, tehotuotannosta ja patenteista.
Kromosomitutkimuksen harjoituksissa teimme miljoona preparaattia heinäsirkkojen ja luteiden spermatogeneesistä (= urospuolinen sukusolujen jakaantuminen) ja värjäsimme niitä, otimme kuvia ja koostimme kuvasarjoja meioosista ja värjäyksistä. Kosketus oikeaan käytännön työhön. Genetiikka alkaa taas kutkuttamaan! Ja opettajat olivat mahtavia, varsinkin Seppo. Ovat muuten suloinen pariskunta nuo genetiikan opettajat kun vetävät yhdessä kursseja ja ilmeisesti ovat olleet yhdessä tyyliin opiskeluajoista asti.

Huomenna on vielä EQG:n eli Evolutionary and Quontitative Geneticsin tentti, sitten on tenttiviikko mun osalta ohi. Voisin vaikka viedä tuon iltapuvun pesulaan, kun se viime perjantaina Indexin vuosijuhlissa on näköjään saanut pari läikkää. Ja pari nappiakin näyttää kadonneen. Aijai.

Helmikuun hytinää

Joulusta saakka on tapahtunut niin paljon, etten ole paljoa ehtinyt päivitellä. Heti joulupäivänä tähän maailmaan syntyi sukuni toiset kaksostytöt - ihanat pienet pallerot, joista toisen kummina mulla on kunnia olla. Lisää yllätyksiä oli luvassa, sillä sain kuin sainkin joululoman aikana TYSiltä viestiä itsemurhayksiöstä(eli yo-kylän alueella olevasta yksiöstä. Tammikuun lopulla siis vihdoinkin sain 18 neliötä omaa taivasta, kaikilla mukavuuksilla. Toisin kuin useimmissa itsemurhayksiöissä, tässä on jopa uuni! Vesiliitäntää ei tosin ole pesukonetta varten, mutta eiköhän tuon saa väännettyä tuohon perushanaan kiinni papukaijapihdeillä.

Nyt tänne omaan rauhaan alkaa kerääntyä huonekaluja, ikean klaffipöytä (kokosin aivan itse!) hankittuna ja seuraavaksi lipaston metsästykseen. Olen huomannut omaavani suuren puutteen eli keittiöjakkaran. Osa muuttolaatikoista on vieläkin purkamatta kun en ihan yllä kaikille hyllyille...

Nyt pakkaset kiristää ja viima ulisee, täällä vetää ja purkamattomat tavarat alkaa pikkuhiljaa ottaa aivoon. Sama potutus, eri syyt. :D Nyt sentään ystävänpäivänä jotain lämpöä toi Reilun Kaupan pyyhe, jonka sain kun kavereiden kanssa ilmoittauduttiin joukkueeksi Reilu teko -kilpailuun. Huomasin sen olevan 30x120cm kokoinen kun avasin sen, mikä ihmeen koko se on?? Laudeliinako? Noh, ihanan räikeän pinkki se kumminkin on. Lisäksi kaverit kävivät kylässä, mikä aiemmin tuolla Räntämäen perukoilla oli harvinaista herkkua.

Kaiken kaikkiaan tuntuu kuin uusi elämä olisi alkanut. Nyt radio hiljenee ja mä painun pehkuihin.

Joulun odotusta

Opiskelijan budjetilla ei kyllä tajuntaaräjäyttäviä lahjoja ostella. Siispä teen tänä jouluna melkein kaikki itse. Sukkapuikot on jo puolisen kuukautta kilissy, toivottavasti saan kaiken valmiiks ennen h-hetkeä!

Joulukorttejakin tuli askarreltua tyttöjen kanssa tänään. Että askartelukamat voi maksaa paljon! Noh, onpa nyt sit hankittu ja eipä tartte ens kerralla ostaa. Viikon vinkki: Kimalleliimaa ei muuten kannatta käyttää jos samassa talossa on kissa paikalla.

Ja joulun odotukseen kuuluu myös pikkujoulut, eli viime viikolla olin kellumassa itämeren laineilla muiden luonnontieteilijöiden kanssa! Rauhallisesti otin, vaikka pientä draamaa siellä tapahtuikin. Humalaiset miehet, argh!

Nyt toivon TYS:ltä joululahjaksi yksiötä länsi-joukkilasta... Ja uudenvuodenlupauskin on valmiiksi mietittynä: suoritan 49 opintopistettä ennen kesän alkua! Eiköhän näillä eväillä pärjäisi ainakin alkuvuoden 2011...

Pitäisi varmaankin pyytää joku korjaamaan ikkunan kahva ennenkuin muutan pois, siitä saattaa tulla sanomista... Se jäi käteen yks aamu kun avasin ikkunaa.

Seili, tdk-olympialaiset ja muuta

Taas viimeisestä päivityksestä on kulunut jo jonkin verran aikaa, mutta yhtä hyvin vieläkin pyyhkii. Maanantaina olisi kemian tentti, mutttaaaah... En tiedä moodlen avainta kurssille. Noh, opiskelen vanhoista muistiinpanoista sitten.

Viime päivityksessä puhumistani häppeningeistä helsingissä on jo jonkin aikaa, mutta sekä luokkakokous että vuosijuhlat menivät suhteellisen hyvin. Luokkakokouksessa mitä nyt pari luokkakaveria sai turpaansa eduskuntatalon edessä riehuneelta humalaiselta jätkältä (vaikka eivät itse siis tehneet yhtään mitään - pointsit pojille siitä) ja jouduttiin olemaan tapauksen takia jonkun tunnin verran poliisin kuulustelussa. Ne jatkot lässähti sitten siihen. Muuten kokous oli mun mielestä aivan mahtava, oli kiva nähdä vanhoja kamuja ja rupatella meidän luokanopen kanssa niitänäitä. :) Vuosijuhlat olis toki menny vielä paremmin jos siel olis ollu kaveri messissä... Tai edes joku joka olis aiemmin käyny vuosijuhlilla :D Tuli melkeinpä mokattua heti cocktailtilaisuudessa. No jaa, sieltäkin sain uusia tuttavuuksia, kuten yhden Naturalaisen joka kuitenkin ilmeisesti on helsingissä opiskelemassa(jäi vähän epäselväksi tämä juttu...) Se tuli käymään ennen Seilin lehtiä täällä turussa, kun Naturalla oli eksku tänne.

SELIN LEHDET!!!
Oih. <3 Eli synapsin perinteinen talkooreissu Seilin saarelle, jossa haravoidaan lehdet pois tutkimuskeskuksen alueelta ja sit saunotaan ja bailataan illat lepradiskossa. Ja tietysti pukeudutaan halloween-asuihin! Oli kyllä aivan mielettömän kivaa. :) Käytiin taas tyttöjen kanssa ostamassa yhteiset safkat sinne, ja taas kerran oli liian vähän juomia mukana. :D Puekuduttiin kolmestaan merirosvoiksi, ja tein itselleni jopa parran. Ja saattaa olla, että yön pimeässä poikien humalluttua se parta ei haitannutkaan niin paljoa kuin kuvittelin...

Bileistä toisiin... Keskiviikkona, eli pari päivää sitten, oli tiedekunnan olympialaiset. Mulla oli vastuulla TYY:n saunan avaimien hakeminen(minkä mokasin aivan täysin, miljoonat kiitoksen edelleen Samille joka ne avaimet sai lopulta käsiinsä) ja saunan tarjoilut. Elikkä itse olympialaiset jäi kokonaan kokematta, sillä olin niiden aikaan kaupassa ostamassa patonkia, salaattia, kaljaa, siideriä, you name it! Ja sitten saunalle valmistelemaan safkoja ja laittamaan juomat kylmään. Boolikin oli mun vastuulla, ja ilmeisesti se oli ihan onnistunut, joskin turhan makea, saamani palautteen mukaan. WIN! \o/ Olin tehnyt sen ihan lennosta.
Hieman oli pieni potutus käynnissä (avaimen, pesukoneen toimimattomuuden (KYLLÄ!!! Mulla on nyt pesukone! Esko maksoi melkeinpä 400 euroa mutta olipa sen arvoinen!), huoneen epäsiisteyden ja miljoonan muun asian takia). Tämän potutuksen takia myöskin saatoin juoda suhteellisen monta mukia boolia saunalla. Noh, potutus lähti ja tilalle tuli hyvä meininki, ja saunalta suunnattiin kohti lyniä ja kolmiodraamabileitä. MUTTA! Oivoi poke, menkä menit melkein tekemään! "Tuulipukuhousuissa ei pääse sisälle."
... Onneksi keinot on monet. :D eipä tullut kuitenkaan parempaa mieleen kuin kaivaa hiihtokalsarit saunakassista ja kysyä että pääsenkö sisään jos vaihdan tuulihousut legginseihin -> pääsin sisälle, joskin "jos nään sulla ne tuulihousut jalassa niin lennät pihalle" -uhkauksen saattelemana. Kilttinä tyttönähän mä sit pidin niitä pitkiä kalsareita koko illan päällä Lynissä.

Nyt ne on nimetty mun miestenmetsästyshousuiksi.

Ja nyt rupean lukemaan sitä kemiaa. Pesukoneen vihdoinkin hyrrätessä tuolla taustalla. :)

Viikon tapahtumia

Olen alkanut katsomaan Band of Brothersia. Itse asiassa se on ollut tarkoituksena jo pitkään, mutta vasta nyt sain itseäni niskasta kiinni. Ai että on hyvä minisarja! Ihan tämmönen tyttökin tykkää, ilman mitään inttikokemuksia. :)
Ekskuflunssan takiahan mä sitä aloin kattomaan. Mulla on niin levottomat jalat, että ellei mulla ole jotain hyvää syytä pysyä kotona niin eihän mua tänne saa jäämään kirveelläkään uhaten, ja lepo jää sitten lepäämättä. Ostin myös kokonaisen vesimelonin \o/ Vesimelonin parantava mystinen voima on tunnettu jo alkuaikojen hämärästä lähtien... Ainakin itellä se tuntuu auttavan. Nyt sitä vesimelonia on sitten imeskelty viikon verran :D

Nyt matka vie parina viikonloppuna Helsinkiin, nyt lauantaina sattuu olemaan ala-asteen luokkakokous! Hieman jänskättää. Ja seuraavana viikonloppuna on Symbioosi ry:n vuosijuhla, jonka lahjakortti saapui juuri tänään postissa. Pikkasen päänvaivaa aiheuttaa nyt tuo, kun mun piti itse maksaa lahja ja illalliskortti, ja Synapsi maksaa mulle sitten jälkikäteen takaisin... Tuethan tuli viikon alussa, tällä hetkellä tilillä on joku 20e jäljellä. Laskuihin meni ihan huimasti, niiden jälkeen oli tilillä(opintotuki+asumistuki=450e) enää vain 150e. Jippijaijee. Sitten maksoin yliopistoliikunnan ja kävin shoppailemassa huikealla 18eurolla.
Ja kävin laitattamassa uudet korkolaput kenkiin! Hieman kyl kuumotteli kauluksen alla, kun suutari ensin kysyy "onko kova kiire", johon mä tietysti vastaan että eiiipä oikeen, parin tunnin päästä olis kokous eli sitä ennen tai jälkeen. Suutari kattoo hetken ja sanoo "niiin... mutta että kävisikö ylihuomenna?"
... ok... No, tänään hain kengät ja suutari sanoo "niin... nämä kengät on taidettu ostaa ulkomailta? Venaas mä näytän sulle..." Sit se tuo mulle semmosen korkolapun, josta menee piikki "Että tää ei oikein mahtunu tuonne korkoon, se korko halkes toisesta kengästä kuin laitoin tätä, mut ei se ruma oo, laitoin vähän maalia päälle. Se olis sitten se 24 euroa."

ANTEEKS MITÄ?

Juu terve, enpä enää vie kenkiä siihen suutariin.

Josta pääsen toiseen aiheeseen, eli PALAPELIBILEISIIN! olivat eilen. UPEAA. Lähdin yksin, mut tällaisena seurapiiriprinsessana tunsin vähintään puolet bileväestä (pienen liioittelun vaara). Olin lahjakkaassa humalassa koko illan, hyvä minä, osasin jopa pitää pienen(30-45min) hengähdystauon tyttöjenvessan sohvalla kun alkoi olemaan fiilikset liian holilliset. \o/ No, tuoppi kokista ja uuteen nousuun! Lauloin karaokeakin, ja kuulemma sujui UPEESTI. Tuomarit saattoivat tosin olla puolueellisia, mutta mitäs väliä. Suhteellisen ylpeä olen etten kuitenkaan mitään hölmöillyt, pahasti ainakaan, enkä ainakaan kellekään kuka katsoisi asiaa pahalla. :D ROCK ON!

Novellinpätkää

Hjuuh tähän perään heti sitten tämmönen vanha novellinpätkä, minkä löysin vanhasta blogista. Totahan vois olla ihan hauska jatkaakin. Jos enää muistan kunnolla miten olin ton juonen suunnitellu.

***

There was no wind. No movement at all. Everything was still as if we were caught in a still picture. And the house was gloomy. The dark windows looked - not threatning - but scary in a way you could sense that something was out of the normal. In the night, it seemed almost like the house was breathing, slowly, steady and silent breaths.

We crawled across the wildened garden and carefully approached the house. How close would we dare go? How close would we have to go to see through those pitch black windows?

I swore I could hear her heart beating faster and louder every second. My own was racing - like a squirrel up and down the tree. Our breathing was breaking the silence we were getting deaf to.

Halfway to the house I froze. I couldn't do it. One step more and I'd die from my own fear. The windows were black.

She pulled my hand and I shook my head. No, I wouldn't go any further. Too scared to make any noise, she begged me with her eyes. One tiny bit closer, please! Facing her pleaing eyes I gave in, took small, shaky steps. Holding tightly to her, I slowly walked beside her, closer to the house. Now there was more distance to the run-down fence than to the house. I halted again. This time she didn't try to change my mind.

The windows were black.

We started backing slowly, our eyes fixed to that ever-so intimidating house, our ears ringing with the sound of silence.

Our steps became hastier, faster as we were reaching the fence. Few meters more... Suddenly we both bursted running, through the broken gate and along the road, and we didn't stop, didn't look back, until we were home.

And the windows... They were still black.